JuhaKinnunen

Oppilaiden energiaprojekti Pyhäjärvellä oli oikeanlaista toimeliaisuutta

 

Koululaisten ilmastolakkoilu on nostattanut monenlaisia reaktioita. Ehdotin hiljattain käytännön tekoja lakkoilun sijaan:

 

http://juhakinnunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271755-lakkoilun-lisaksi-al...

 

Pyhäjärvellä, Oulun läänin eteläisimässä kolkassa, on siirrytty sanoista tekoihin. Oppilaat toteuttivat energiatehokkuusprojektin, jolla saivat ensimmäisenä vuotena yli yhdeksän tonnin säästöt. Tämä on hyvä esimerkki. Toisaalta se on varoittavakin.

 

https://www.selanne-lehti.fi/uutinen/567522

 

Kysessä on sellainen kuin EURONET 50/50 -energiaprojekti, josta en ollut aiemmin kuullutkaan:

 

http://www.euronet50-50max.eu/fi/about-euronet-50-50-max/the-50-50-conce...

 

Jotain tällaista tarkoitin edellisessä blogikirjoituksessani. Oppilaat saivat käytännön projektin kautta näppituntumaa energian käyttöön ja säästämiseen. Herää kysymys, kuinka paljon kiinteistöissä ylipäätään olisi säästöpotentiaalia, kun jo oppilastyönäkin saadaan näin tuntuvia säästöjä?

 

Valojen käyttäminn todellisen tarpeen mukaan niin koulussa kuin kotonakin esitetään yhtenä konkreettisena toimenpiteenä. Ja sellainen se ilman muuta onkin. Toivottavasti koulussa on myös pohdittu millaiset ovat esimerkiksi liikkumisen, kodin lämmityksen, vaatteiden ja ruuan ympäristövaikutukset.  

 

Miksi esimerkki on myös varoittava? Jutussa kerrotaan, miten säästöt hyödynnettiin:

 

"Koulurakennuksen käyttäjille eli Salmen koulun oppilas- ja lukion opiskelijakunnalle palautettiin 50 prosenttia säästöistä eli lähes 6 000 euroa.

Jarkko Laakso kertoo, että omalla puolikkaallaan lukion oppilaskunta osti television, ”pleikkarin”, tyynyjä ja peittoja sekä lautapelejä ja kahvitarvikkeita. Säästöillä tuettiin myös oppikirjakirjastoa."

 

Osa noista hankinnoista tekee tästä valitettavasti tyypillisen rebound-ilmiön:

 

https://www.sitra.fi/blogit/kun-energiansaasto-ei-saasta-energiaa/

 

Lainaus Sitran blogista:

 

"Koko maailman mittakaavassa rebound-efektin vaikutus voi olla jopa 50 prosenttia. Kuluttajilla se on ehkä 30 prosentin luokkaa. Ilmastotekojen vaikutus on siis 30 prosenttia luultua pienempi."

 

Eli saavutetuilla säästöillä tehdään tai hankitaan jotain sellaista, joka osittain tai kokonaan kumoaa saavutetut ilmastohyödyt. Oppilaiden palkitseminen saavutettujen säästöjen perusteella jättää varmasti positiivisen muistijäljen, joka saattaa kantaa hyvää hedelmää tulevaisuudessa. 

 

Toisaalta jos projekti olisi ajateltu fundamentalistisesti loppuun asti, säästöt olisi sijoitettu ainakin osittain johonkin sellaiseen, joka edelleen parantaa energiatehokkuutta. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Ilmastonmuutosta ei todellakaan torjuta räpsyttelemällä valoja ja harhauttamalla nuoriso sellaisen puuhastelun pariin.

Ilmastolakkoilijat vaativat nopeita ja todellisia toimia, joita mm. jo mainittu Sitra luettelee tässä:
https://www.sitra.fi/artikkelit/sata-yhteiskunnan-...

Toimituksen poiminnat