JuhaKinnunen

Datakeskuksia, salaattia ja kalaa

Otsikkoa voi hyvällä syyllä pitää sillisalaattina. Piditpä kirjoitusta huonona tai vielä huonompana, otsikko vastaa kuin vastaakin kirjoituksen sisältöä.

Viime päivinä Suomessa on taivasteltu datakeskussuunnitelmia:

https://yle.fi/uutiset/3-10493747

Sotkamoon on suunnitteilla peräti kaksi datakeskusta. Niiden sähkökapasiteetiksi ilmoitetaan 250 MW. Kyseessä on siis valtava sähkönkuluttaja. Noin suurien datakeskusten haasteena on sähkön saatavuus. Kantaverkon päivittäminen ei taida ihan Silent Partner Group:n ilmoittamassa aikataulussa onnistua.

Datakeskusten on sanottu myös olevan energiaomavaraisia. On mainittu tuuli-, aurinko- ja vesivoima. Myös akut ovat osa kokonaisuutta. Hukkalämmön myyminen on mainittu suunnitelmissa tai ehkä enemmänkin toiveissa. Sähköntuotantoon tarvitaan vähintäänkin varavoimaa, ehkä jopa jatkuvampaakin sähköntuotantoa. En keksi parempaa ratkaisua siihen kuin kaasu- tai dieselmoottorit. Jaksottainen käyttö, hyötysuhteen tasaisuus kuormasta riippumatta ja nopea käynnistys lienevät tärkeimpiä kriteerejä.

 Tilanne on vain se, että yhtälö ei toimi. Tuossa tuli jo mainittua asioita, jotka eivät kerta kaikkiaan sovi yhteen. Osaa voi pitää jopa toisensa poissulkevina. Fossiilinen polttoaine olisi pahinta mahdollista myrkkyä maineelle.

Jos oletetaan, että datakeskussuunnitelma ei ole varhainen tai myöhäinen aprillipila, hiilidioksidipäästöille ja hukkalämmölle pitäisi tehdä jotain. 250 MW:n datakeskus tuottaa saman verran hukkalämpöä. Jos sähkö tuotettaisiin esim. kaasumoottoreilla, hukkalämpöä tulee toinen mokoma, tai oikeastaan vähän enemmän, koska moottoreiden hyötysuhde jää alle 50 %. Jos datakeskuksia tulee kaksi, teoriassa puhutaan yli 1000 MW:n hukkalämmön huipputehosta.

Kaukolämpökuormaa ei Sotkamosta löydy lähellekään tuollaisia määriä. Totta kai kaukolämpönäkin sitä kannattaa hyödyntää, mutta edelleen jää satoja megawatteja jäljelle. Kesäaikaan pitää hukkalämmön hyödyntämisen suhteen nostaa joka tapauksessa kädet pystyyn, mutta lämmityskaudella käyttöä voisi olla.

Ehdotan kasvihuoneita ja kalankasvattamoita hukkalämpöjä hyödyntämään. Kaasumoottoreiden hiilidioksidin voisi johdattaa kasvihuoneisiin yhteyttämisen raaka-aineeksi. Kalankasvattamon ja kasvihuoneen voisi kytkeä samaan vesikiertoon. Kalankasvatuksen ravinteet tulisivat hyödynnettyä kasvihuoneessa ja samalla vesi puhdistuisi, jolloin fisut voisivat paremmin. Tähän kokonaisuuteen sopisivat biokaasun tuotanto kasvijättestä ja kalanperkeistä, biokaasuprosessin mädätteen ravinteiden kierrätys kasvihuoneisiin, oma erillinen sähköntuotanto ja sen hiilidioksidipäästöjen kierrätys kasveille. Kalanperkeistä kannattasisi vielä puristaa ennen mädätystä kalaöljyä, josta saa jalostettua biodieseliä. Kai sillekin jotain käyttöä keksittäisiin?

Ihan omasta päästäni nämä ajatukset eivät ole:

https://tekniikanmaailma.fi/kylla-kaloja-voidaan-viljella-suljetussa-til...

Sovellan niitä vain tähän tilanteeseen.

Kasvisten ja kalan tuottaminen edellä mainitulla tavalla olisi resurssitehokasta. Oikea ekosysteemi. Hukkalämmön pitäisi olla melko halpaa. Mainehyöty datakeskuksen omistajalle olisi joka tapauksessa valtava, joten miksi ei hukkalämpöä voisi antaa ilmaiseksikin, jos vaihtoehtona on päästää se taivaalle tai purkaa lähialueen järviin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

."En keksi parempaa ratkaisua siihen kuin kaasu- tai dieselmoottorit"

https://kymensanomat.fi/uutiset/lahella/9e3582d2-6...

https://kymensanomat.fi/uutiset/lahella/327c0138-4...

Kommentiosio , jos avautuu...

Edittiä :

"Jos oletetaan, että datakeskussuunnitelma ei ole varhainen tai myöhäinen aprillipila,"

Tuo on yksi mahdollisuus, mieleen tulee myös joku EU-tukihuijaus , mutta olisi odottanut , että sähkötekniikan alkeet hallittaisiin , ennen kuin näin päättömiä puheita aletaan pitää ( 1000 MW:n tehoja )....

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Kyllä avautui kommentti. Wärtsilän Puhalluksessa mainittiin maakaasusähkölle hinta 75,5 €/MWh, mutta jos oletetaan polttoaineeksi LNG, kustannus on korkeampi. Riippuu kuljetusetäisyydestä, päästöoikeuden hinnasta jne. mutta arviosi lienee oikean suuntainen LNG:llä tuotetulle sähkölle.

Toimituksen poiminnat