JuhaKinnunen

Mikä on hiilinielu?

Hiilinieluista on keskusteltu jo paljon ja äänekkäästikin. Omalta osaltani jatkan edelleen  Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan esittämän laskentatavan ihmettelyä. Päätös on aika merkittävä Suomelle, joten laskentatavan perusteet kiinnostavat.

En kiistä sitä etteikö Suomen metsien hakkuiden kasvattaminen 66 miljoonasta 80 miljoonaan kiintokuutiometriin vaikuttaisi hiilensidontaan.

 Tässä on hyvä ja helpohkosti ymmärrettävä kirjoitus aiheesta:

https://arvometsa.fi/blogi/hakkuun-vaikutus-metsan-hiilensidontaan

Silti koen jääväni ilman vastausta mitä tulee otsikossa esittämääni kysymykseen. Ymmärrän sen itsestäänselvyyden, että kasvava metsä sitoo hiiltä. Se osa hakkutähteistä, joka jätetään metsään, muuttuu hiilen lähteeksi. On siis hiilen sitoutumista ja vapautumista. Hiilitase vaihtelee sen mukaan, missä tilanteessa metsä kulloinkin on ja mitä hoitotoimenpiteitä sille on aikaisemmin tehty tai jätetty tekemättä.

Miten runkopuun hakkuiden kasvattaminen vaikuttaa hiilinieluun? Ensin pitäisi määritellä hiilinielu. Se ei ole sama kuin hiilensidonta, eikö vain? Puussa, olipa se metsässä, kartonkipakkauksessa tai hirsitalon seinässä, hiili on väliaikaisvarastossa. Minä ymmärrän hiilinielun niin, että hiili poistuu, katoaa kierrosta. Joku nielaisee sen.  Kun kuolleen lahoavan puun hiili varastoituu pysyvästi maaperään, on kyse hiilinielusta. Onko hiilinielu kuitenkin laajempi käsite?

Runkopuiden hakkaaminen pienentää hiilensidontaa jollakin aikavälillä, ja maan muokkaus ilmeisesti jopa vapauttaa maaperästä hiiltä. Siinä tapahtuu siis hiilinielulle käänteinen ilmiö eli hiilinielu taatusti pienenee, koska se vaihtaa etumerkkiään.

Hiilensidonnan pieneneminen voidaan rinnastaa hiilipäästöön, mutta onko kasvun pieneneminen yhtä kuin hiilinielun pieneneminen?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Hyvää pohdintaa. Mutta eikös kivihiilen poltto ole juurikin hiilinielun avaamista sieltä maanuumenista. Samoin maakaasu, bioenergia, puun poltto jne, eivätkö ne myös ole sitä toimintaa jota teemme mahdollistaaksemme olemassolomme?

Eikös kasvien ja eläinkunan tasapaino ole tärkein hiilen kannalta. Kasvit tuottavat happea ja eläimet hiiltä, jos kasvien ja eläineten määrä suhteessa toisiinsa on tasapainossa, ei hiilinielulla ole enää merkitystä ilmaston kannalta. Se on silloin ratkaistu.

Pitääkö meidä alkaa kasvattamaan energia- ja sahapuiden sijasta vaikkapa vesiheinää. Se kun tuottaa kasvua ja sitä kautta käyttää hiiltä joka nopeasti maatuu mullaksi. Eikä vesiheinä tuota kateutta naapureissa, että nyt se pentele rikastuu ja sille pitää laittaa sanktiot.

Joku älypää kuitenkin keksisi alkaa aumaamaan vesiheinää ja tuottamaan siten biokaasua, myisi sitä ihmettelijöille ja saisi siten kateuden kohdistumaan jopa vesiheinään.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Kiitos. Kyllä kivihiilen poltto on juurikin hiilivaraston purkamista. Sama koskee noita muita mainitsemiasi polttoaineita. Hiilen sidonnan ja varastoitumisen sekä vapautumisen välinen aika vaihtelee paljon.

Metsien hiilinieluksi on sanottu metsän puiden ja maaperän hiilivaraston kasvamista. Puiden hiilensidonta ei ole hiilinielu, jos puuta hakataan ja sitä vapautuu luonnollisesti enemmän kuin sitoutuu. Tämäkään määritelmä ei oikein vakuuta. Metsänhoito sekä vähentää hiilensidontaa ja hiilivarastoja että lisää kasvua eli hiilensidontaa ja sitä kautta hiilivarastoa. Ei ole yksinkertainen asia.

Ollakseen hiilinielu nopeammin kasvava ja myös hajoava biomassa pitäisi varastoida pysyvästi jonnekin, esim. maan alle. Mitään järkeähän siinä ei olisi. Fossiilisen polttoaineen korvaajana biohajoavasta materiaalista valmistettu biokaasu puolestaan vähentäisi hiilipäästöjä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Aivan ja siksi kun kivihiili on jo siellä maan alla se on hiilinielun avaamisen kannalta avainasemassa, poltetaanko valmiiksi hiiltä joka on nieltynä maan alle, vai poltetaanko maan pinnalla olevaa hiiltä jos kierrätetään sitten metsän ja myös muiden kasvien kasvuun. Minusta hiilinielun voisi hetkeksi unohtaa keskustelussa, jossa yritetään saada avohakkuita syntipukiksi ja sanktioiden alaiseksi, samalla aikaa kun kivihiiltä poltetaan energiaksi.

Kokonaisuus unohtuu kun kaikki alkavat pohtia avohakkuun osuutta, mutta unohtavat kaiken muun. Se on kuin rikka ja malka silmässä keskustelua.

Linkkaamsi blogi pohti asiaa hyvin, mutta tutkimus avasi auki vain 20 vuotta, mihin loppu 60-100 vuotta oli kokonaisuudesta hävinnyt?

On aika absurdia esittää tutkimus joka on vain keskittyy avohakkuun nolaamiseen ja esitetään pätkä 20 vuotta hakkuun jälkeen kun metsä kuitenkin on kokonaisuus. Olisikin kiva saada tuo sama tutkimus vaikkapa sadan vuoden osalta.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen Vastaus kommenttiin #3

"Minusta hiilinielun voisi hetkeksi unohtaa keskustelussa, jossa yritetään saada avohakkuita syntipukiksi ja sanktioiden alaiseksi, samalla aikaa kun kivihiiltä poltetaan energiaksi."

Ainakin vähemmälle painolle voisi jättää. Saksa tuottaa energiansa edelleen 80% fossiilisilla. Puhumattakaan siitä, että seurantajaksolla 2000-2009 osa EU-maista hakkasi pää märkänä puuta ja nyt ne saavat jatkaa sitä ja saavat vielä Suomelta korvauksia. Ei ole järjen eikä oikeudenmukaisuuden hiventäkään.

Oikeudenmukaisempaa olisi se, että tarkasteltaisiin pitempää jaksoa. Esim vuodesta 2000 nykyhetkeen ja siitä laskettaisiin kullekin maalle jonkunlaiset hakkuukiintiöt tulevaisuuden jaksolle, esim. vuoteen 2025 asti. Näin paljon hakanneet joutuisivat passailemaan ja Suomi saisi hakata enemmän.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen Vastaus kommenttiin #3

"Linkkaamsi blogi pohti asiaa hyvin, mutta tutkimus avasi auki vain 20 vuotta, mihin loppu 60-100 vuotta oli kokonaisuudesta hävinnyt?"

Samaa ihmettelen. Mahdollisesti puun kertymän eli hiilen sidonnan kannalta voisi olla parempi, että metsien annetaan vielä kasvaa esim. 20-30 vuotta ja hakataan vasta sitten. Ja taas on edessä istutus ja metsän kasvatus. Eli 20-30 vuoden aikajänteellä hiiltä sidottasiin enemmän, mutta sen jälkeen kuitekin puut hakattaisiin.

Kaikkein paras ilmaston kannalta olisi vissiin se, että hoidetaan metsiä niin kuin tähänkin asti, mutta jätetään päätehakkuu tekemättä ja annetaan metsän olla 200-300 vuotta tai annetaan peräti lahota pystyyn. Kukahan uskaltaisi mennä sanomaan tuon yksityisille metsänomistajille, jotka ovat hoitaneet metsiään pitkäjänteisesti.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #7

Voisihan se olla paras ratkaisu, mutta jos se tulisi käytännöksi metsiä tuskin kukaan enää hoitaisi lainkaan ja puumateriaali pitäisi korvata jollain muulla materiaalilla, mahdollisesti ilmaston kannalta huonommalla.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Maapallolla vika on siinä, että nostetaan ja pumpataan öljyä, kivihiiltä ja maakaasua energiaksi ja kuvitelaan, että jokin hiilinielu metsässä nielee kaiken. Kun ei se sitä tee aletaan syyttää avohakkuuta ja metsätaloutta, mutta jatketaan sähkön käyttöä töpselistä. Nautitaan autolla ajamisesta, lennetään kaukolomille ja asutaan paikkakunnalla joka lämmitetään kivihiilellä.

Kun puhutaan kokonaisuudesta eli hiilitaseesta, ei metsää pidä nostaa muita korkeammalla. Metsä yrittää kaikkensa, ja hyvällä hoidolla se on kasvukykyisenä hyvä sitomaan hiiltä. Mutta hiilitaseen kannalta se on vain yksi tekijä, pitäisi arvottaa kaikki plussat ja miinukset samaan koriin, eli pitää vähentää fossiilisia energiamuotoja samaan aikaan kun kasvien kasvua edesautetaan. Näin hiili vähenee ilman että sitä kenenkään tarvitsee ylimääräistä niellä.

Sanotaan, että säästetty markka on ansaitun veroinen, tämä pätee myös hiilitaseessa, on yhtä tärkeä puhua hiilen avaamisesta kuin hiilen nielemisestä.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Asiaan liittyen on viljelty erilaisia termejä: hiilensidonta, hiilivarasto, hiilinielu, korvavuus, josta kai käytetään hienoa sanaa substituutio. Noiden selvittäminen niin, että hiilinielu tulee lasketuksi oikein, ei ole yksinkertaista, koska hoidettiinpa metsää tai ei, se on koko ajan muuttuva dynaaminen systeemi. Substituuion vaikutus ei jää Suomen rajojen sisäpuolelle. Suomalainen puu korvaa ilmastovaikutuksiltaan huonompia materiaaleja ympäri maailman. Tästähän Antti Asikainen, tutkija hänkin, on yrittänyt puhua.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Antti onkin minulle tuttu mies vuosien takaa. Suomalainen tai minkämaalainen puu tahansa joka korvaa ilmastovaikutuksiltaan huonompia matskuja on hyvä uutinen.

Käyttäjän hpeltola kuva
henri peltola

Hämmentävä termi tosiaan tämä hiilinielu. Lukuisia blogeja, keskusteluja ja uutisia aiheesta olen lukenut mutta vielä tuntuu että termi on epäselvä. Tässä blogissa on hyvää pohdintaa aiheesta. Koitan myös kirjoitella tähän hieman auki omia ajatuksia aiheesta.

Hiilinielu tarkoittaa prosessia jossa vedestä ja hiilidioksidista muodostuu auringonvalon avulla sokereita ja happea.

Metsä on aina hiilinielu, mutta eri vaiheissaan nielee hiiltä eri tehokkuuksilla.

Metsästä puhuttaessa hiilinielu ei ole päällä/pois vaan liukuva asteikko. Hiilinielu voi olla hyvin aktiivinen tai lepovaiheessa. Metsän ollessa nopean kasvun vaiheessa on sen hiilinielu erittäin aktiivinen. Saavutettuaan kypsän iän puiden hiilinielu hidastuu.

Hiilinielu -käsitettä sekoittaa joidenkin keskustelijoiden tapa puhua monimuotoisuudesta kun puhutaan hiilinielusta. Minusta nämä kaksi asiaa ovat jossain määrin toisensa pois sulkevia. Esim. ns. puupelto jossa istutusmetsä kasvaa hoidettuna on hiilinielu. Se ei kuitenkaan ole kovin monimuotoinen metsä. Toisaalta ns. ikimetsä, on varmasti monimuotoisempi eliöympäristö, eli kaikenlaista pieneliötä kuhiseva, ei ole kuitenkaan hiilinielu kuten hyvässä kasvuvauhdissa oleva metsikkö.

Myös joidenkin kommentoijien pelko että nyt ollaan hakkaamassa ikimetsiä pois on mielestäni aiheeton. Kuka haluaisi hakata lahoja vanhoja puita joista ei saa tehtyä lankkua ja lautaa? Annetaan ikimetsien olla ja hoidetaan talousmetsiä niin että metsistä saa paljon tukkipuuta jota käytetään rakentamiseen. Väliharvennuksista sitten saadaan sitä energia- ja sellupuuta. Suurin ongelma suomessa on se ettei hakkuiden jälkeen kaikkea metsää uudisteta eikä sitä hoideta tehokkaasti jolloin siitä saatavan tukkipuun osuus jää pieneksi.

Metsät ja puut eivät ole ainoa hiilinielu, vaan myös nopeasti kasvavat peltokasvit tuottavat biomassaa(hiiltä) ja toimivat hiilinieluna. Monet tällaiset kasvit pitää kuitenkin istuttaa uudelleen kasvukauden jälkeen. Istutukseen ja peltojen hoitoon käytetään fossiilisia polttoaineita(traktorin diesel, lannoitteet) joten peltokasvien hyöty hiilen sitojana kumoutuu. Istutuksen jälkeen metsä kasvaa enimmäkseen itsestään vuosikymmeniä, toki sen hoitamiseen kuluu fossiilista energiaa esim. raivaussahauksessa.

Maahan jätetystä hakkuujätteestä osa lahoaa ja sen hiili palautuu ilmakehään, mutta suuri osa myös jää maahan ja varastoituu maaperään.

Tuhansia vuosia maassa ollut hiili on fossiilinen valtava hiilivarasto. Sen esiin kaivaminen ja vapauttaminen ilmakehään on pääsyy ilman hiilipitoisuuden kasvuun, näin on jo tässä keskustelussa todettu.

Suomessa on talousmetsän lisäksi valtavat määrät suojeltua metsää. Lisäksi metsien hoidossa painotetaan myös huolehtimaan monimuotoisuudesta ja esim. riistan tarpeista jättämällä sinne tänne suojaisia paikkoja myös eläimille. Lisäksi mm. lammet ja purot ym luonnon erikoispaikat ovat alueita joiden ympäriltä ei metsää suositella hakattavan vaan jättää luonnontilaan.

Suomessa on valtavan hyvä tieto ja taito hoitaa metsiä tavalla jolla ne ovat hiilinieluja myös hakkuun jälkeen(istutus ja nuoren metsän hoito). EU:ssa sellaista tietotaitoa ei ole. Onkin surullista että joudumme kuuntelemaan kun sieltä käsin opetetaan "isää pissaamaan".

Toimituksen poiminnat