JuhaKinnunen

Uusiutuvien ykkönen?

Mikä sinun mielestäsi on paras uusiutuvista energiantuotantomuodoista Suomessa? Kriteerit saa kukin määritellä itse.

Skaalautuvuus pienestä suureen mittakaavaan on yhteinen haaste monille uusiutuville. Energian tuottamiseksi on tehtävä enemmän työtä verrattuna moniin ei-uusiutuviin energiantuotantomuotoihin.

Jätän skaalautuvuuden nyt vähemmälle huomiolle. Olen tehnyt valintani muilla perusteilla.

Mielestäni biokaasu on ykkönen. Toki silläkin on omat rajoitteensa ja vaikeutensa, mutta Suomen olosuhteissa biokaasun tuotanto nousee ylitse muiden. En käy luettelemaan muiden ongelmia.

Biokaasun tuotannossa saadaan monta kärpästä yhdellä iskulla. Niitä on ainakin kolme: biokaasun tuotanto on samaan aikaan jätteiden käsittelyä, energian tuotantoa ja ravinteiden kierrättämistä.

Biojätettä on kerätty jo vuosia. Pitkään siitä haluttiin tehdä ensisijaisesti kompostimultaa. Biokaasun tuotantoon ei uskottu, eikä toimivaa teknologiaa ole ollutkaan kovin kauan. Kompostointia voisi verratta kiinteän polttoaineen kitupolttoon. Se tapahtuu osittain hapettavissa olosuhteissa, ja haju aiheuttaa ympäristöhaittoja. Biokaasureaktorista tulevan mädätteen haju on miedompi ja siinä on ravinteet tallella, vieläpä muuntuneena kasveille parempaan muotoon. Niiden käyttöä rajoittaa raaka-aineen luokitus. Mitä tahansa mädätysjäännöstä ei voi käyttää lannoitteena.

Biokaasun voi polttaa kaasupolttimessa, kaasumoottorissa tai kaasuturbiinissa. Sen voi myös jalostaa liikennepolttoaineeksi pesemällä epäpuhtaudet ja hiilidioksidin pois. Biokaasu voidaan tankata kaasuna tai se voidaan nesteyttää. Näin ollen yksi biokaasun etu on se, että sitä voi varastoida. Biokaasua voi myös syöttää maakaasuverkkoon, kunhan laatukriteerit täyttyvät.

Energiantuotannosta puhuttaessa otetaan monesti kantaa hiilipäästöihin. Senkin suhteen biokaasu on erittäin hyvä. Sillä voi korvata fossiilisia polttoaineita joko suoraan energiana tai epäsuorasti lannoitteena. Mädätysprosessin avulla voi kierrättää lannoitteita, jotka on valmistettu kaivannaisista fossiilienergialla.

Biokaasunkaan volyymit eivät voi nousta kovin suuriksi. Raaka-ainetta on rajallisesti. Hyvä puoli raaka-aineissa on se, että ne ovat joko jätettä tai eivät muuten kelpaa ruuaksi, ainakaan ihmiselle.

Normal 0 21 false false false FI X-NONE X-NONE

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Pienimuotoinen biokaasutuotanto maataloudessa olisi luontevaa esim suursikaloiden yhteydessä.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Kyllä. Ja vähän isompikin, jos useampi sikala kaasuttaisi lantansa plus jotain muuta biohajoavaa yhdessä. Pari vuotta sitten oli siitä erikoinen tilanne, että sian lannalle sai levitystukea, mutta mädätetylle sianlannalla ei. Maalaisjärki sanoo, että kannattaisi tukea sitä vaihtoehtoa, missä haju ja muut ympäristöhaitat ovat vähäisemmät ja samalla saadaan energia hyödynnettyä.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

biokaasuksi mädättäminen ilmeisesti katsotaan niin kannattavaksi ettei tukea tarvita investointiin houkuttamiseksi, tia jotain muuta joista en viitsi spekuloida.

Mutta tuettomuus yksistäänkin löyhästi viittaa biokaasun olevan potentiaalinen investointikohde, ainakin kuluttajalle itselleen, välikäsin lisääntyminen syö säästöpotentiaalin nopsaan.

tiedä silti näistä kun verokarhuhan hyökkää aina sinne missä havaitaan korkeasti verotetun kulutuksen laskua ja siten verotulojenkin laskua.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

En tarkkaan tiedä tiedä investointituista, mutta sähkön tuotantotukea on mahdollista saada:

http://www.energiavirasto.fi/documents/10179/0/Sy%...

Generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho on oltava vähintään 100 kVA. Outoa on se, että laitoksen pitää ola täysin uusi saadakseen tukea. Ehdot karsivat monta potentiaalista biokaasuttajaa pois.

Maatilakokoluokan biokaasulaitokselle veikkaisin kannattavimmaksi vaihtoehdoksi investointitukea ja sähkön tuotantoa ensisijaisesti omaan käyttöön, lämpö tietysti myös. Kannattavuutta heikentää vähäinen lämmöntarve kesällä, jolloin lämpö on joko ajettava harakoille tai koko biokaasulaitos ajettava alas.

Yksi sijoituyhtiö ainakin on lähtenyt biokaasubisnekseen:

http://www.taaleritehdas.fi/fi/biovoima.html

Yksi laitos on jo, ja neljä on tulossa.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Vesi on ehdoton ykkönen, perusteluna on nykytilanne, tulevaisuuden hypoteettisilla tekniikoila en lähde spekuloimaan, mutta biokaasun tuotanto/talteenotto suottaapi olla ihan jees,
mitään laskelmiahan en ole tehnyt, mutta tekniikka itsessään on aika simppeliä eikä harvinaisia je energiaintensiivisiä maametallejakaan tarvita kuin vähäisessä määrin katalyyttiin jos hyötysuhde halutaan korkeaksi.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Jos ajatellaan uuden uusiutuvan energian lisäämistä, vesivoima on poliittisesti lähes mahdottomuus, niin hyvä kuin se onkin sekä perus- että säätövoimana. Oli tarkoitus mainita, että em. syystä en valinnut sitä, mutta pääsi unohtumaan.

Käyttäjän PekkaReiman kuva
Pekka Reiman

Energian tuotanto ei ole missikilpailua. On turha nostaa mitään uusiutuvaa energiamuotoa "ykköseksi". Silloin upotaan terminologian suohon. Esimerkiksi, mikä on biokaasua: onko pyrolyysikaasu (polttoprosessin alkuvaiheessa syntyvä, yleensä paljon mm. metaania, vetyä ja hiilimonoksidia sisältävä kaasu) biokaasua. Sehän on vain mädätystä nopeamman prosessin tuloksena syntynyt biomateriaalin (esim. hakkeen) hajoamistuote. Usein se palaa samantien energiaksi lämpönä. Kivihiiltä myös poltetaan samannäköisissä laitteissa.

Biokaasun kanssa olen touhunnut jo lähes parikymmentä vuotta sitten. Rakennettiin sähköä ja lämpöä tuottava yksikkö erään navetan taakse. Se toimi mukavasti, kun laitteita hoiti huolella, ja piti huolta mädätysprosessin lämmöistä talvella. Ei siinä mitään. Mädätyskaasun puhtaus ei myöskään ole ongelma. Sähköä jauhava dieselmoottori oli näissä testeissä öljynvaihdon tarpeessa vasta n. 200 000 km ajoa vastaavan käytön jälkeen.

Todellinen kysymys energiantuotannossa on logistiikka: kustannukset piilevät pääsääntöisesti energian siirrossa ja varastoinnissa (minkä jokainen voi todeta sähkölaskuaan vilkuilemalla). Energian kulutuksen ja tuotannon maantieteelliset ja ajalliset vaihtelut ovat rajuja. Energian tuotanto on helppoa silloin, kun sitä ei välttämättä tarvita. Silloin, kun energiaa tarvitaan, kaikki muutkin tarvitsevat, ja hinta pumpsahtaa taivaisiin. Parasta uusiutuvaa energiamuotoa varsinaisesti olekaan. On vain logistiikkaongelma, jonka optimiratkaisu saattaa olla jotakin muuta, kuin nykyiset käytännöt.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Missikisat on vähän huono vertaus. Niissähän on lähinnä yksi kriteeri eli ulkonäkö. Voi toki keksiä muitakin, mutta niitä ei oteta huomioon.

Ainahan voi mielipiteensä sanoa ja kysyä toisiltakin. Absoluutista totuutta ei ole niin kuin sanotkin. On paljon liikkuvia osia ja ennen kaikkea erilaisia näkökulmia.

Terminologia voi olla epäselvää, jos siitä tekee sellaisen. Mädättämällä tehty kaasu syntyy biologisen prosessin seurauksena. Pyrolyysi- tai kaasutuskaasu taas syntyy termokemiallisen prosessin kautta. Aika selvä ero, jos katsoo tuosta näkökulmasta. Minä puhuin mädätyksestä.

Sähkölaskussa näkyy keskitetyn tuotannon vaikutus. Uusiutuvalle energialle taas on luonteenomaista hajautettu tuotanto. Haasteena on syötteenä käytettävän polttoaineen tai "polttoaineen" entropia. On tehtävä jossain vaiheessa työtä ennen hyötyenergian tuottamista: biokaasun ja biodieselin raaka-aine on koottava suhteellisen laajalta alueelta, tuulivoimalat vaativat suuria pinta-aloja, puun poltto vaatii hakkuun, haketuksen ja kuljetukset, aurinkokennot- ja paneelit tarvitsevat tehoon nähden suurehkon pinta-alan. Vesivoimaa ei koske sama haaste, mutta se vaatii isot patoaltaat tai tekojärvet.

Mutta ihan oikeassa olet logistiikan suhteen. Myös biokaasun kustannus nousee, jos sitä aletaan kuljetella ja varastoida.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Sitten uutisia todellisuudesta :
http://www.hs.fi/kaupunki/a1392615522602
-Koko homma saatetaan saada taloudellisesti kannattavaksi kun hommaan saadaan paljon tukia ja syöttötariffitukia. Ja itse käytetään halpaa maakaasua lämmittämiseen.
- google ämmässuo biokaasu
-eli näin high tech Suomen 2. suurimmassa kaupungissa

-Teoriassa idea on hyvä. Ja osa toteutuksista voisi olla taloudellisesti kannattavia, ainakin erityistapauksissa. Rajoitteena on vain todellisuus.

-Todellisudessa maalämpö on kannattavaa jo nyt. Tosin valtio ei tue sitä kuten Ruotsissa. Ei ole kiinnostusta tukea verorahoilla.

-Yksi taloudelliseti kannattava 'energialähde' on eristää talot hyvin. Eristeet maksavat investointeja pitkään. Ennen ne vei rakennusoikeutta. Ikävästi Suomen talot ovat vanhoja ja kansa verotettu köyhäksi rakentamaan uusia taloja. Muistaaksi keskiarvo oli n. v. 1970. Noin v. 1990 a alettiin eristämään eri lailla. Myös suojelu on ongelma.

-Yksi suuri tapa säästää energiaa on saada muutama laskemista ja fysiikkaa osaava insinööri ympäristöministeriöön päättämään. IV-määräykset ovat tolkuttomat isommalle talolle, kokoluokkaa 120 l/s, eikä CO2 säätöä tunneta. 50 % asunnon lämpöenergiasta saattaa mennä harakoille ilman mukana. Lämmöntalteenoton hyötysuhde ei ole 100%.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Ei kannata Ämmässuolla edetä ennen kuin on selvät suunnitelmat ja laskelmat.

Syöttötariffin estää se, että moottorivoimala on vanha, kun tariffin edellytys on, että kaikki laitteet ovat uusia. Silti ihmettelen, jos hanketta ei saada taloudellisesti kannattavaksi, jos uuden biokaasulaitoksen kaasu käytettäisiin vanhassa moottorivoimalaitoksessa.

Suomenojan ja Viikimäen jätevedenpuhdistamoilla tehdään biokaasua ja siitä sähköä. Oma sähköntuotanto kattaa noin puolet kulutuksesta. Nämä eivät ole biojätettä käyttäviä laitoksia, mutta ovatko tukien varassa? Kun raaka-aine on jätettä, kannattavuus on lähtökohtaisesti parempi.

Minusta todellisuus rajoittaa kaikkea. Ei se ole estänyt hyödyntämästä biokaasua esim. Ruotsissa ja Saksassa.

Lahdessa maakaasu maksoi pari vuotta sitten vähän päälle 0,8 €/bensaekvivalentti ja biokaasukin alle euron. Bensa maksoi 1,5 kertaa sen. Eikö tuo ole kannattavaa?

Maalämmön ja eristyksien suhteen olet luonnollisesti oikeassa.

Toimituksen poiminnat