*

JuhaKinnunen

Mitä Hornetien jälkeen?

 

Ilmavoimat ovat tärkeä osa maanpuolustusta. Vihollisen pommikoneita ja hävittäjiä on vaikea torjua ilman riittävän suorituskykyisiä torjuntahävittäjiä ja aseistusta.

 

Suomessa Hornetit tulevat teknisen käyttöikänsä päähän 15 vuoden kuluttua. Hornettien korvaaja pitää päättää hyvissä ajoin ennen sitä.

 

Kauppalehden artikkelin mukaan Suomi on ainakin vielä tässä vaiheessa kiinnostunut ruotsalaisten uusimmista JAS Gripeneistä. Artikkelissa viitataan ilmeisesti tähän Svd Näringsliv:n artikkeliin.

 

Miksi ei? En ole asiantuntija enkä edes asiaan vihkiytynyt friikki, mutta äkkiseltään Gripeneiden hankinta tuntuisi järkevältä. Jotain muistikuvia on vuosien varrelta jäänyt Gripeneistä.

 

Niiden hankkimista puoltavat:

 

- Halpuus verrattuna etenkin amerikkalaisiin kilpailijoihin

- Pienemmät käyttökustannuksen verrattuna kilpailijoihin, mm. sen takia että Gripeneissä on vain yksi moottori

- Pienemmät polttoainekustannukset ed. kohdassa mainitusta syystä

- Mahdollisuus yhteistyöhön ja synergioihin ruotsalaisten kanssa

- Kilpailukykyiset elektroniset järjestelmät

- NATO-yhteensopivuus aseiden osalta

- Suomi ja Ruotsi voisivat muodostaa yhtenäisen ilmapuolustuksen, joka olisi oikeasti uskottava

- Gripenit on suunniteltu Ruotsin olosuhteisiin, joten ne sopivat myös Suomen olosuhteisiin.

- Taistelulennolta palaava Gripen saadaan nopeasti takaisin ilmaan tankkauksen ja uudelleenaseistuksen jälkeen.

- Gripenillä voi nousta ja laskeutua lyhyellä kiitoradalla (400-500 m), joita Suomessa on ympäri maata

- esim. USA:lta emme saisi heidän viimeisintä ja parasta teknologiaa. Ruotsalaisilta käsittääkseni saisi.

- Ruotsiin voimme luottaa yhteistyökumppanina mm. siksi että heille uhka tulee samalta suunnalta kuin meille.

 

Hyviä koneita on toki muitakin, kuten Eurofighter Typhoon, Rafale, F-35 ja muut amerikkalaisten koneet, venäläisistä puhumattakaan. Mainitsemani syyt puoltavat kuitenkin Gripeneiden hankintaa.

 

Nyt olisi hyvä aika aloittaa puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa. Ensimmäinen päätös voisi olla esim. 100 Gripenin hankinta. Sekä Suomella että Ruotsilla on puolustusvälineteollisuutta. Todennäköisesti kävisi niin, että Ruotsi myisi Suomelle enemmän aseita kuin Suomi Ruotsille. Sillä ei ole Suomen kannalta merkitystä, koska aseet olisi joka tapauksessa hankittava jostain. Suomi ei voi omaa puolustustaan ulkoistaa niin kuin Ruotsi voi jossain määrin tehdä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän JouniM kuva
Jouni Minkkinen

Gripen voi olla hyvä peli mutta tällä kertaa poikkeuksellisesti harkitsisin myös itänaapurin Sukhoi PAK FA konetta joka on testivaiheessa. Yksikkökustannuksiltaan koneet ovat karkeasti samassa haarukassa.
F-35 on Suomelle liian kallis ja muut ovat jo vanhenemassa kun hankinta on ajankohtainen.

Käyttäjän optimisti kuva
Juhani Niinipuu

Venäläinen hävittäjälentokone on väärä valinta. Meidän on ajateltava turvallisuuttamme, eikä ilmavoimamme voi olla täysin riippuvaisia Venäläisestä kalustosta. Kriisitilanteessa olisimme omillamme - Venäjä voi kieltäytyä toimittamasta huoltomateriaalia hävittäjiimme.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Suomen kannattaa ostaa, jos Ruotsi on valmis myymään halvalla. Koska Gripenit eivät mene kaupaksi muualle, niitä voi saada edullisesti. Hornetien hankinnan aikaan Gripenin toimivuus oli kyseenalainen, johtuen teknisistä ongelmista, jotka on sittemmin saatu ratkaistua. Nykyisissä hävittäjissä on niin paljon tietotekniikkaa, että valmistajaan täytyy voida luottaa. Luottaisin enemmän ruotsalaiseen kuin yhdysvaltalaiseen toimittajaan.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ruotsalaisiin ei pidä luottaa. Hehän pettävät jopa toisiaan. Ruotsin tarve olisi ollut 100 kpl JAS Gripeneitä. Kuitenkin SAAB ylipuhui LO:n tuella Ruotsin tilaamaan niitä yli 200 kpl. Ylimääräisiä koneita on sitten pitänyt yrittää myydä ja vuokrailla sinne sun tänne.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Noinko kävi? Oliko jotain talous/työllisyyspolitiikkaa? Ulkomaat tuskin ostavat niin paljon, että jää ylimääräisiä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #6

Tästä kai on se hyöty, että seuraavan sukupolven Gripenit voi rakentaa ainakin osittain vanhoista käyttämättömistä koneista.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Gripeneitä on myyty tai vuokrattu E-Afrikkaan, Tsekkiin ja Thaimaahan. Onko muita? Sveitsissä tulee kansanäänestys hankinnasta ja USA:lle hermostunut Brasilia on päätymässä myös Gripeneihin. En tiedä saako niitä noiden jälkeen halvalla vai ei, mutta käsittääkseni huomattavasti halvemmalla kuin F-35:a.

Gripen lensi ensilentonsa 1988 ja niitähän putosi maahan joitakin. Siksi Gripen ei ollut Hornettien hankinnan aikaan realistinen vaihtoehto. Viisi vuotta myöhemmin olisi ollut. Minäkin painotan nimenomaan luottamusta. Mihin muuhun maahan Suomi voi luottaa enemmän kuin Ruotsiin?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

F-35 olisi ehdottamasti paras mahdollinen hankinta. Kuitenkin F-35 lienee liian kallis.

Joten 40 JAS Gripen hävittäjää ja jokunen (1-2) PATRIOT ohjusjärjestelmän tasoinen alueilmatorjuntaohjusjärjestelmä olisi paras vaihtoehto ilmapuolustukseen.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Itänaapurin Sukhoi, kuten Minkkinen ylempänä ehdotti, saattaisi olla oikea valinta, jos emme liity NATOon. Asekaupat naapurin kanssa parantaisivat maiden välisiä suhteita, mikä puolestaan vähentäisi todenäköisyyttä sille, että koneita jouduttaisiin käyttämään oikeasti. Ja riippumatta siitä, mitkä koneet hankitaan, niiden siipiin pitäisi maalata kauniit sinivalkoiset hakaristit.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Varmasti hyvä kone. On viihdyttävää katsoa venäläisten hävittäjien akrobatiaa.

Mutta se luottamus. En ostaisi näin tärkeää puolustuskalustoa sieltä mistä uhka ensisijaisesti tulee.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Translitteroidaan suomeksi ilman k:ta, eli Suhoi.

Juhani Putkinen

Erittäin vahva ilmatorjunta on kaikkein tärkein.

Lisäksi tarvitaan nykyisten Hornettien kaltainen aselavetti kaikkein parhaille saatavissa oleville aseille. Koneen itsensä ei tarvitse olla maailman paras (eikä kallein). Niitä aseita koneisiin pitää olla hyvin runsaasti omissa varastoissa ja sopimuksin varmistettuna, että taatusti saadaan lisää sitten kun Venäjä hyökkää.

Jotkin venäläiset aseet voivat sinänsä olla käyttökelpoisia ja jopa hinnaltaan edullisia - mutta kun Venäjä on se vihollinen, niin ei ole järkeä ostaa monimutkaisia asejärjestelmiä Venäjältä. Vaikkapa PKM konekivääri riittävine varaosineen ei ole ongelma ostaa Venäjältä.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Hornet oli silloin, kun sen hankinnasta päätettiin, ollut palveluskäytössä jo yli kymmenen vuotta. Kehitystyö alkoi 1970-luvun puolella. Sen valinta oli siis varman pääle pelaamista.

Ei Hornet huono ole Suomelle. Se on kehitetty USA:n merivoimille eli lentotukialuskäyttöön. Näin ollen se sopinee myös Suomen olosuhteisiin syrjäisille ja lyhyehköillekin kiitoradoille. Käsittääkseni sen rakenne on sen verran jämäkkä, että ei putoa heti, vaikka vihollinen osuisikin.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

2030-luvulla F-35 on jo 30 vuotta vanha konetyyppi, ja sen valmistus loppuu. F-35 on halpamalli F-22 Raptorista, jota ei myydä ulkomaille.

2030-luvulla kannattaa ostaa suoraan uusi, F-35-konetta seuraavan sukupolven hävittäjä. On mahdollista, että seuraavan sukupolven hävittäjästä tulee autonominen, lentäjätön kone. Tällöin se voi lentää huomattavasti nykyistä suuremmalla, esimerkiksi Mach 5 –nopeudella. Sitä ei sitten torju millään ohjuksilla, koska ohjuksen vauhti ei riitä. Myös vaikutusvaltaiset Vihreät ovat innostuneita autonomisista, kuljettajattomista liikennevälineistä.

Käyttäjän Jusii kuva
Jukka Pursiainen

Ilmavoimat osaavat erinomaisesti evaluoida seuraavan konetyyppimme, joten seurataan mielenkiinnolla tilannetta. Tähän voidaan luottaa.

Hyökkäyskoptereiden tuhoamiskyvystämme olen ihmeissäni, onko sitä? En ole kuullut, mitään sellaista, että joku varusmies tai reserviläinen olisi päässyt edes näkemään olaltalaukaistavan ohjuksen ampumista.

F35; Lehtitietojen mukaan koneen kehittelyssä on melkoisia vaikeuksia (3 versiota ainakin).

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

Jos ruotsalaiset tekevät Gripenistä miehittämättömän robottiversion niin se voisi olla 2030-40 lukujen edullinen taistelukone. Voisiko ehdottaa heille yhteistyöprojektia suomalaisten IT-osaajien kanssa?

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Käsittääkseni ruotsalaiset ovat suunnitelleet tämän uuden version toimimaan myös miehittämättömänä.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Hornetit ovat kanssamme niin kauan kuin ovat käyttökelpoisia. Todella huomattavasti ennen viimeistä käyttöpäivää on hankittava uusi kalusto. Uuden kaluston ja käyttäjien lentäjät mukaan lukien harjoittaminen vie vuosia. Suomen käytettävissä olevat investointivarat rajaavat myös hankintamahdollisuuksia. Tietenkin vastakauppa ja ostot vaikuttavat hankintoihin.

Ilmeisesti maailmalla oleva tarjonta, joka sopii Suomelle, on aika vähäistä loppujen lopuksi. Hävittäjien hinta karsii monet tarjokkaat heti pois.

Taitaapa ykköseksi jäädä tuo naapurin Gripen. Vastakauppa voi olla aivan kohtuullista elleivät neuvottelijamme munaa tätäkin. Ruotsalaisethan tunnetusti osaavat asiansa. Gripen on varmasti ns. natosopiva.

Toinen vaihtoehto, mutta ei ehkä todennäköinen, on uusi kiinalainen hävittäjä. Se on halpa ja natosopiva. Kone ei taida olla aivan valmis, mutta Suomen aikatauluun todella sopiva. Sitä ei pidä unohtaa vaihtoehtona eikä aliarvioida suotta.

Muuten tulipa mieleeni yksi artikkeli, jonka luin. Ainoa maa maailmassa, joka pystyy ostamaan uusinta teknologiaa sekä USA:sta että Venäjältä on Intia. Siellä tehdyissä taistelukokeissa venäläiset hävittäjät löivät kilpailijansa. Tästä ei voine tehdä yhtään mitään johtopäätöksiä.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Kiinalaisista tuli mieleen, että osa "länsikoneidenkin" osista tehdään nykyään alihankintana Kiinassa. Tästähän on ollut USA:ssa melkoisesti kohua viime vuosina.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Kyllä se tiedetään, että kinuskit osaavat. Kopioida ja kehittää edelleen. Harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, jos saisi kohtuullisella hinnalla. Hintaahan ei vielä tiedä, kun kehitystyö on vaiheessa.

Intiako saa todella parhaat vehkeet? Ei minua yllättäisi vaikka venäläiset olisivatkin parhaita.

Jouko Koskinen

Todennäköisesti lennokit, autopilotit ja itseohjautuvat pommit lähenevät tekniikaltaan. Ilmassa eivät enää toimi manuaaliset laitteet. Todellinen kisa käydään it-laboratoriossa. Taistelulentäjien koulutus on kallista ja aikkaavievää, sitä ei voi aloittaa alle kouluikäisenä.

Tykkilavetti ilmassa tarvitsee omasuojan jonka miehitys on turvassa maanalaisessa bunkkerissaan, ottaa manuaalisen hallinnan käyttöön vain kun kaikki muu pettää vihollisen elektronisen häirinnän takia.

Kirjekyyhkyn suunnistusjärjestelmä pitää selvittää, liikkeentunistus on aika pitkälle onnistumassa. Nopeus ratkaisee - ammu aina ensin ja kysele tunnuksia sitten jos on aihetta.

Ei missään tapauksessa kannata sitoutua jo nyt vanhentuneisiin systeemeIhin, Ruotsalaisiin varsinkaan. Ei se rintamalinjan sijainti ole vielä päätetty. Se voi olla hyvinkin leveä - BIOLOGINEN (!).

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Olen käsittänyt "uskottavan" puolustuskyvyn/peloitevaikutuksen kustannusten alkavan vain nousta tulevaisuudessa. Tilanteen ollessa näin, lienee syytä vähän jakaakin kustannuksia esim. liittoutumisilla (toki omatkin määrärahat voi säilyttää tai vaikka nostaa, mutta ei tässä ihan kaikkeen ole yksin varaa). Suomenkin ilmavoimat parhaimmillaankin ovat melko pienet verrattuna ainoaan potentiaaliseen hyökkääjään...

Hinta/laatusuhteeltaan Gripen voi kyllä olla parhaasta päästä, ja ruotsalaisuus on tässä tapauksessa todellakin eduksi. Mainittiinkin jo pääsyy, miksi venäläiset koneet täytyy jättää pois ehdokkaista.

Vähän kyllä epäilen, että kehitys miehittämättömien lennokkejen yms. puolella tulee jatkossa radikaalisti muuttamaan asioita. Kannattaisi siihenkin jo varautua, kun puhutaan kymmenistä vuosista. Noiden (miehittämättömät) asioiden kanssa taidetaan maailmalla tehdä todella paljon kehitystyötä. Mitenköhän mahtaa Suomi siihen vastata ja onko enää varaa vastata... yksin käy ainakin tolkuttoman kalliiksi.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Seuraavan 15-20 vuoden kuluessa teknologia on kehittynyt jo niin paljon, etten usko nykyisen kaltaisten lentokoneiden olevan enää siinä vaiheessa kilpailukykyisiä korvaamaan Horneteja.

Tietotekninen kehitys mahdollistaa yhä suuremmissa määrin robottien ohjaamat laitteet. Metallurgian ja moottoritekniikan saralla voidaan odottaa aivan uudenlaisia ratkaisuja aerodynaamisiin pintoihin ja työntölaitteisiin.

Tulevat lentolaitteet eivät välttämättä muistuta kuin etäisesti nykyaikaisia lentolaitteita, koska ihmiskehon rajoitteita ei tarvitse ottaa huomioon.

Koneet myös lentävät pidemmälle, korkeammalle ja nopeammin.

Jos Scifi kirjallisuuteen on uskomista, niin todennäköisesti lähitulevaisuuden sotalaitteita ei voi edes nähdä sen enempää tutkalla kuin visuaalisestikaan.

Scifi-kirjallisuudessa on ennustettu jo hyvin monia nykyaikana realisoituneita tekniikoita.

Enää puuttuvat vain ylivalonnopeusmoottorit. Eiköhän joku propellipää sellaisenkin jossain vaiheessa keksi. Sitten ei taivaskaan ole enää rajana ja sodat voidaan sotia turvallisesti vaikkapa parin parsekin etäisyydellä maasta.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Hornettien tilalle 10 uutta gripeniä tunnistustehtäviin. Lentokoneiden sijalle taisteluhelikopterit, maamiinat ja liikuteltavat ilmatorjuntayksiköt. Punaisen paronin ja toisen maailmansodan aikaiset ilmataistelut ovat hyödyttömiä.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Missään tapauksessa ei pidä ostaa USA:sta. Ne pettivät vastakaupoissa Hornettienkin kaupassa.

Ruotsin kanssa vastakaupat onnistuvat, ja myös Venäjän kanssa. Suhoi taitaa olla liikehtimiskykyisin hävittäjä nykyisin. Venäjä muistaakseni on myös Naton "kumppani," kuten Ukrainakin. Natosopivuus pitäisi siis sopia kaupan yhteydessä.

Suomella on ollut kahta konetyyppiä aikaisemminkin taisteluhävittäjä-kategoriassa. Kuopion Rissala oli Mig21-tukikohta ja mm. Lapin lennosto Draken-tukikohta.

Suhoin aseistuksesta en tiedä, mutta lienee tehokas. Tuo vaihtoehto tietenkin vaatisi hyvät suhteet itäiseen naapuriin. Ruotsin kanssa ei olisi ongelmia.

Natosopivana Suhoita voitaisiin käyttää myös valmistusmaataan vastaan.

Halvaksi ei tule mikään merkki, mutta sivuvaikutukset hirmukalliille kaupalle puolustavat naapuri-kauppaa.

Tampereelta Hornetit lähtivät hiton nevadaan, eli Kataisen kotikuntaan Siilinjärvelle, ja liian kauaksi kaikesta Rovaniemelle.
Rovaniemi käy kuitenkin rauhanajan harjoitusalueena (lappi) kaikkein parhaiten.

Tampereella on tällä viikolla ollut kuitenkin Hornet-harjoitus. Meteliä on piisannut. Tykkään tuosta metelistä. Kuusi Hornetia lensi kahdessa kolmen koneen muodostelmassa ryhmittyessään peräkkäin laskuun kotitaloni yli. Komiatahan se on on.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Miksi ei sama onnistuisi kuin aikoinaan? Gripeneitä lännestä ja Suhoita idästä. Niillä voisi harjoitella toisiaan vastaan ja etsiä kummastakin heikot kohdat ja parhaat puolet. Tuohan olisi samalla suhdetoimintaa naapureiden suuntaan.

Hannu Väliahde

Kaksi konetyyppiä tarkoittaisi kaksinkertaisia kustannuksia koulutuksessa ja huollossa. Siihen ei ole varaa. Idästä ei kannata ostaa. Voi käydä kuten Bukien kanssa, hankintahinta oli halpa ja ohjuksen suorituskyky hyvä, mutta myyjällä oli toimivat vastakeinot niitä vastaan olemassa.
Hävittäjää hankkiessa ei hankita pelkkää lentokonetta vaan asejärjestelmä. Hornetteja hankkiessa sillä oli eräänä etuna koneen mukana toimitettu ohjus. Suomi oli ensimmäinen maa Yhdysvaltojen lähipiirin ulkopuolella, jolle myytiin AIM-120. F-16 Suomelle tarjottu versio ei ollut yhteensopiva ja valinnan osuessa Gripeniin ei ohjuksia olisi Suomelle erikseen myyty. Gripenin moottorit olivat lisenssillä valmistettuja, joten lupa olisi tarvittu Yhdysvalloista siihenkin, ja sitä ei olisi välttämättä tullut, kun oli oma kone kilpailijana. Sama pätee Gripenin uuteenkin versioon. Ohjuksia saa muualtakin, mutta moottorin suhteen tilanne taitaa olla hankalampi. Mikäli jenkit eivät vastusta voisi Gripen olla Suomelle hyvä valinta.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen Vastaus kommenttiin #33

Samalla rahalla voisi ylläpitää vähemmän kalustoa. Mutta olisiko kahden konetyypin ilmavoimat suorituskykyisempi ja uskottavampi?

Tuota en tiennytkään, että Gripenin moottori on lisenssillä valmistettava. Brasilia on ainakin hyvin kiinnostunut Gripeneistä. Sitä ennen olivat hankkimasa amerikkalaista konetta. Kai Brasiliankin suhteen on sama tilanne? Onko moottorin lisenssivalmistus nousemassa esteeksi siellä?

Gripen ei ollut palveluskäytössä silloin, kun Hornetien hankinnasta päätettiin. Se lienee tärkeä syy miksi Gripeniä ei haluttu. Palveluskäytössä se aloitti muistaakseni 1997.

Käyttäjän PahaLukki kuva
Juho Salo

Niin, no, tuota.. mitä lentokoneilla tehdään? Tuodaan alas lentokoneita, tai hyökätään maahan. No mitä ohjukset voi tehdä? Lentää lentokoneen kiinni ja tuoda sen alas, tai lentää jonkun matkaa ja törmätä maahan. Mitä jos ostetaan koko rahalla vaan taktisia ydinohjuksia ja ilmatorjuntaohjuksia. Säästetään selvää rahaa, kun kenenkään ei tarvitse harjoitella kallista lentämistä.. kuluu polttoainettakin ja kaikkea! Ja kauhea meteli! :P

Ok, myönnytys. Ilmatorjuntaohjus ei ole sama asia kuin lentävästä koneesta ammuttu ohjus 1 km päässä kohteesta. Ilmatorjuntaohjuksen pitää nousta 10 km ja vielä kiihdyttää kone kiinni. Se on paljon rakettia se. Jos taistelu tosiaan menee siihen, että ammutaan tutkalla aluksia ennenkuin ne näkyy silmin, ja jos näkyvät tutkassa. Tai eivät näy tutkassa, eivätkä silmin. Tai, no, kuitenkin joku propellikäyttöinen kevyt styroksiliidokki, johon on vaan pokkana teipattu kiinni hirveän kokoinen tutka ja monta ilmasta-ilmaan ohjusta. Siihenkö se menee?

Käyttäjän MattiKarvonen kuva
Matti Karvonen

Hornet on käsittääkseni parempi lentävänä ohjuspatterina/maataistelukoneena kuin torjuntahävittäjänä, ja grippen puolestaan lienee yksinomaa kevyt ja ketterä torjuntahävittäjä. Lisäksi hornetin kyvyttömyys lähteä hiekkakentältä selittyy sillä että se on suunniteltu nimenomaan lentotukialuskäyttöön. Ihmetyttää että kuka niitäkin oikein tilasi... Tosin niiden uusimpien risteilyohjusten kanssa ne ovatkin nuclear-war yhteensopivia joten ehkä jo lähitulevaisuudessa päässevät tositoimiin leipälajissaan.

Käyttäjän 98765sp kuva
Simo Perttula

Tärkeintä on hankittavien koneiden tulivoima ja määrä. Rypäle ohjukset ja ja kaikki sellainen jotka löytävät maalin itse.
Koneita tarvitsemme ainakin 100 kappaletta. Ja raskaat pommitus koneet päälle.

Toimituksen poiminnat