JuhaKinnunen

Biotalous

Biotaloutta voi katsoa monesta eri näkökulmasta. Siihen voi joku sisällyttää enemmän asioita kuin toinen. Ei ole olemassa yhtä oikeaa määritelmää. Täältä löytyy yksi:

http://www.biotalous.fi/biotalouden-askelmerkit/biotalous-lyhyesti/

Suomelle ollaan valmistelemassa biotalousstrategiaa. Hyvä niin, vaikka aikaisemminkin olisi voinut aloittaa.

Joidenkin näkemysten mukaan biologisperäisten materiaalien ja niiden käytön lisäksi biotalouteen kuuluvat myös uusiutuvista energiantuotantomuodoista myös esim. aurinko- ja tuulivoima ja maalämpö. Kun tuota ajattelee tarkemmin, sekin voisi olla ihan hyvä määritelmä. Auringostahan eloperäiset materiaalit saavat voimansa. Siksi voisi puhua myös aurinkotaloudesta. Fortumin ajatus on sukua sille:

http://www.fortum.com/countries/fi/kampanjat/info/aurinkoenergia/pages/default.aspx

Määriteltiinpä biotalous miten tahansa nyt viimeistään siihen kannattaa panostaa. On ilmastonmuutos, jonka kehitystä emme voi tietää. Se ei ole kovin hyvä syy olla varautumatta siihen. Toinen syy on rajalliset luonnonvarat, niistä merkittävimpänä öljy. Jompikumpi noista riittää saamaan aikaan melkoiset mylläkät.

Biotaloudessa kannattaa pyrkiä teollisen ekologian hengessä mahdollisimman tarkkaan ja viisaaseen resurssien käyttöön. Arvoketjuista siirrytään arvoverkostoihin, eli ajattelu on vietävä uudelle tasolle. On pyrittävä siihen, että jätevirtoja ei ole vaan että mahdollisimman paljon käytetään hyödyksi. Tähän tyyliin:

http://www.sybimar.fi/

On yksi näkökulma, joka biotalousstrategiassa on kyllä huomioitu, mutta ei ole saanut ansaitsemaansa painoarvoa. Se on öljyriippuvuus. Tällä hetkellä myös biotalous on monesta kohti kiinni öljyssä. Ilman sitä ei voida ottaa käyttöön ja ylläpitää biotaloutta, niin kuin ei oikein mitään muutakaan.

Siksi biotaloudessakin pitäisi pyrkiä ensisijaisesti irti öljyriippuvuudesta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Mistähän tuo siansaksa tuohon alkuun tulee?

edit: nyt on siansaksa lähtenyt pois. Jos toimitus poisti sen, kiitokset sinne.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

On hyvä, että tuot esille kalankasvatusta, vesiviljelyä yms. Resursseja meillä on runsaasti. Tähän asti olemme ehkä keskittyneet hävittämään resursseja, esim. kalakannat ovat pienentyneet, vaelluskalat eivät pääse jokiin, turvesoiden humus täyttää järvemme, sulfidisaven hapettaminen happamoittaa rannikkojokemme ja tukehduttaa kaloja ja hävittää vesieliöitä jne.

Mahdollisuuksia parempaan resurssien käyttöön meillä on vaikka kuinka paljon, toistaiseksi esim. turpeenkäyttö on ollut lähinnä polttamista ja siinä samalla on pilattu vesistöjä esim. Vapon toimesta, eli ei siis kovin vakuuttavaa toimintaa.

Bioenergian hyödyntämisessä Saksa on meitä edellä, sielläkään uusiutuvien osuus ei ole kuin vähän päälle 20 % koko energiankulutuksesta. Bioenergia ei yksin riitä ratkaisemaan koko energiantarvetta. Aaltovoiman osalta on saksalaisilla toiveita korvata sitä epäonnistumista, mitä tuulivoiman valjastamiseen on liittynyt, mm. jatkuvan säätövoiman tarve on ylläpitänyt korkeita CO2 -päästöjä, koska säätövoimalat ovat fossiilisilla polttoaineilla toimivia. Suomessa aaltovoima ei voi toimia talvella jääpeitteen vuoksi moneen kuukauteen.

Ilmastonmuutoksesta olemme hyötynee lisääntyneen ilmakehän hiilidioksidin muodossa, jolloin metsänkasvu on lisääntynyt, olemme saavuttaneet korkeampia satotasoja viljanviljelyksessä yms.

Öljyä tulemme tarvitsemaan esim. koneiden voiteluun, öljyä ei saisikaan polttaa enää vaan se pitäisi korvata muilla vaihtoehdoilla.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Kiitos kommentista.

"Bioenergian hyödyntämisessä Saksa on meitä edellä, sielläkään uusiutuvien osuus ei ole kuin vähän päälle 20 % koko energiankulutuksesta."

Onko Saksa oikeasti edellä? Maine Saksalla on ainakin hyvä. Biokaasua siellä hyödynnetään ilman muuta enemmän, mutta sanoisin, että puubiomassoissa Suomi on vähintään tasoissa.

Riippuu tietysti mihin ja mitä verrataan. Suomessahan uusiutuvien osuus on jo nyt huomattavasti korkeampi kuin Saksalla, ja Suomessa uusiutuvat koostuu lähinnä bioenergiasta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Eipä kestä.

http://www.ag-energiebilanzen.de/ STROMERZEUGUNG 1990 - 2013
Stromerzeugung nach Energieträgern

http://yle.fi/uutiset/uusiutuva_energia_tekee_ita-...

Puun osuus on suhteessa korkea Suomessa ja varsinkin Itä-Suomessa, kts. ylen linkki yllä.

Saksassa biomassan osuus sähköenergian tuotannossa lähentelee 7 %, ja sen osuus kasvaa kuten myös aurinkokennojen käyttö sähköntuotannossa lisääntyy, kts. linkki yllä.

Vaikeaa on näitäkin asioita verrata, Suomesta ei nyt taida edes saada kunnon tilastoja esille näistä asioista, Saksassa nyt nuo tilastot hoituvat täsmällisemmin. Huomionarvoista on, että tuulivoiman osuus ei enää kasvaisi, ellei sitten Saksa yltyisi rakentamaan niitä merelle, niin kuin on suunnitelmia esitetty, taitaa vaan tulla aikalailla kalliiksi... Tietenkin rakentavat niitä merelle, jotta referenssiä saadaan markkinoinnin tueksi, ehkäpä Suomi ostaa niitä, kun Suomessa tuulivoimalle syöttötariffia olisi vielä jaossa.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen Vastaus kommenttiin #4

Energiateollisuus Ry:n sivuilla on jotain tietoa.

http://energia.fi/tilastot-ja-julkaisut

Sähkön tuotannossa biomassan osuus on 15,7% ja kaukolämmön/CHP-tuotannossa 29%. Miten lie nuo osuudet on jaettu, kun sähköä tuotetaan CHP-tuotannossakin.

Itä-Suomen uusiutuvien osuus on yllättävän korkea. Onhan täällä tuota biomassaa. Vieläkin enemmän voisi biomassaa hyödyntää, tietenkin kestäövyyden rajoissa (ja sehän voi tarkoittaa eri asioita eri ihmisille).

Meiltä vain puuttuu sellaiset rahoitusinstrumentit, joiden avulla saisi referenssejä uusille teknologioille. Tai sitten niitä ei haluta käyttää tai vakuuksia myöntää. Valtion ei tarvitsisi välttämättä ihan riihikuivaa rahaa antaa, mutta se voisi auttaa pontevammin rahoituksen hankinnassa. Nythän valtio tulee mukaan investointituen muodossa vasta sitten, kun rahoitus on hoidettu kuntoon.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä noita tuuleen hukattavaksi aiottuja rahoja voisi ohjata T&K rahoituksena biomassan hyödyntämiseen, se toisi aidosti työpaikkoja Suomeen. Näistä biomassaa hyödyntävistä uuden teknologian laitteista voisi kehkeytyä jopa vientituotteita, joista saataisiin uutta laitevalmistusta konepajateollisuudelle, vaikkapa sinne Itä-Suomeen.

Toimituksen poiminnat