JuhaKinnunen

Bioenergian rajat

Mitä on kestävä kehitys? Määritelmiä on paljon. Moni asia saa oikeutuksen, kunhan se toteutetaan kestävällä tavalla. Näin on bioenergiankin osalta. Erityisestä tämä koskee peltobiomassoja ja metsäenergiaa.

 

Olen tehnyt töitä bioenergian parissa vuosia, ja vielä pitempään olen ollut kiinnostunut aiheesta muuten vain. Alkuvuosina kiinnostukseni kohdistui teknologoihin. Vähitellen painopiste siirtyi yhä enemmän raaka-aineen suuntaan. Vastaan tuli monia erilaisia biomassojen hyödyntämisteknologioita ja käyttötarkoituksia. Pikku hiljaa tajusin, että samoilla apajilla oli liikaa kilpailijoita. Väistämättä moni teknologia, yritys, käyttötarkoitus ja yrittäjä putoaa kilpailusta.

 

Kestävyyden rajat tulevat aika pian vastaan, vaikka tarkasteltaisiin pelkkää biomassan uusiutumisnopeutta. Muut kestävyyden kriteerit kaventavat toimintakenttää edelleen. Niiden tärkeysjärjestys on toissijaista, jos niiden pitää kaikkien olla yhtä aikaa voimassa joka paikassa. Onko se edes mahdollista? Entä onko se välttämätöntä? Mielestäni ei ole. Tuo on vastaus molempiin kysymyksiin.

 

Puupolttoaineiden osuus Suomen energiankulutuksesta oli vuonna 2012 23,4%. Kyse on siis merkittävästä energialähteestä. Osuutta ei mielestäni voi tuosta merkittävästi nostaa vaarantamatta ainakin osaa bioenergiaan liittyvistä arvoista.

 

Miten bioenergian käyttö pidetään kestävissä rajoissa siten, että Suomen päästötavoitteet toteutuvat samaan aikaan? Muista uusiutuvista energiantuotantomuodoista on otettava nykyistä enemmän irti. Riittääkö se? Ei valitettavasti. Apua tarvitaan uusiutumattomilta energiamuodoilta. Niistä mittakaavaltaan ja päästöiltään paras on ydinvoima. Ei siksi, että se on jännää vaan siksi, että se on välttämätön paha eli välivaihe siirryttäessä tulevina vuosikymmeninä kohti suurempia uusiutuvien osuutta. Tällä hetkellä me tunnemme ydinvoiman ja tunnemme sen myös lähivuosikymmeninä. Sen käyttö on perusteltua, kun se pysyy kolmen tukijalkansa varassa. Nuo tukijalat ovat ympäristön suojelu, turvallisuus ja taloudellinen kannattavuus. Uusiutuvien toimivuudesta emme voi tällä hetkellä olla varmoja. Siksi niiden kehittämiseen on panostettava ja niiden osuutta on lisättävä maltillisesti ydinvoiman vanavedessä. Tätä evoluutiota ei kannata yrittää nopeuttaa liikaa.

 

Biohiili, pyrolyysinesteet, muut biopolttonesteet sekä biomassan kaasutus ovat hakkeen polttamisen ohella hyviä vaihtoehtoja. Hakkeen polttamista lämmöntuotannon peruskuormalaitoksissa voidaan edelleen lisätä. Huippukuormalaitoksissa pyrolyysinesteen, pellettien ja puun kaasutuksen soisi lisääntyvän polttoöljyn sijasta. Biohiiltä voisi käyttää talven kulutushuippujen aikana sähköntuotannossa. Sitä voitaisiin tehdä kesän ja syksyn aikana varastoon ja käyttää talvella. Taloudellinen kannattavuus on tosin vielä kysymysmerkki. Sama koskee toisen sukupolven metsäpohjaisia biopolttonesteitä. Lisäksi niiden ilmastohyödyistä on vähän vaihtelevaa tietoa.

 

Bio- ja puuenergia Suomessa ei siis ole turha asia. Pitää vain pysyä kestävyyden rajoissa ja päättää, mihin rajalliset resurssit kannattaa käyttää. Mielestäni ulkomaille ei kannata viedä muuta kuin pitkälle jalostettuja tuotteita ja teknologiaa. Biotalous on muutakin kuin bioenergiaa. Puun käyttö rakentamisessa on erittäin kannatettavaa. Kemistit tietävät, että puusta voi erottaa ja valmistaa vaikka mitä hyödyllistä. Sellutehtaan ei välttämättä kannata valmistaa perinteiseen tapaan vain sellua, lämpöenergiaa ja sähköä. Niiden sijasta tai lisäksi voitaisiin tuottaa erilaisia kemikaaleja, biopolttoaineita ja jopa erilaisia sellulaatuja. Osaamisesta tämä ei ole Suomessa kiinni.

 

Erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa metsäbiomassoja voitaisiin käyttää tehokkaammin. Energiantuotannossa ei kertakaikkiaan tarvita määräänsä enempää puuta. Paperinvalmistus vähenee. Nyt kannattaa panostaa muihin tuotteisiin, jotka voidaan tehdä ja varastoida yhdessä paikassa lähellä raaka-ainevarantoja, ja kuljettaa toisaalle käyttöä varten. Tietysti niin tuottamisen kuin käytönkin pitää olla kestävää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Puuta tosiaan kannattaisi yrittää hyödyntää enemmän, ja vientiinkin voisi ihan lautatavara ja hirret sopia. On kuulemma suosittua hirsitalorakentaminen jossain Ranskassa. Suomessakin kannattaisi hirsirakentamista enemmän suosia. Se kun sopii meidän ilmastoon.

Olen kyllä sitä mieltä, että näillä leveysasteilla pitäisi jokaiseen taloon rakentaa varaava takka tai puuhella. Vaikka ihan varalämmitysjärjestelmäksi. Nykyään sähkökatkosten aikana täällä ollaan ihan hukassa.

Tuulivoimaan ja aurinkopaneeleihin voisi myös yrittää panostaa.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Ruotsissa valtio on kannustanut kotitalouksia verohelpotuksin jo 20 vuoden ajan investoimaan varaaviin tulisijoihin tai pellettipolttoisiin tulisijoihon.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Kyllä puuta vientiikin riittää. Pitäisi vain tehdä kovasti duunia sen eteen että selvitetään mikä on kysyntä missäkin päin maailmaa. Luulisi, että hirsirakennus kestäisi esim. maanjäristyksiä paremin kuin moni muu materiaali ja rakenne. On paljon maailmankolkkia, joissa ei ole puuta (enää)
ollenkaan.

Jos kaikki lämmitys on sähkön takana, olipa kyseessä maalämpö tai lattialämpö, olisi syytä olla varalämmitys. Puulämmitys on todellakin paras vaihtoehto siihen. Tai sitten pitäisi olla aggregaatti.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Hyvä artikkeli ja analyysi biomassan käytöstä ja siihen liityvistä eduista ja rajoituksista.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Kiitos! Ei se tietenkään uusi tieto enää ole, että kestävyyden rajat ovat vähän lähempänä kuin 5-10 vuotta sitten, jolloin biomassoihin ladattiin kovia toiveita. Mikä tahansa asia muuttaa luonnettaan, kun siirrytään vähäisestä suurempaan mittakaavaan. Se koskee esim tuuli- ja aurinkovoimaa, biomassan käyttöä tai vaikkapa luomuviljelyä. Pysyviä muutoksia luonnossa pitää välttää. Johonkin rajaan asti luonto sopeutuu ja uusiutuu, mutta esim. Iso-Britannia olisi nyt luonnonmetsien peitossa, jos puuta ei olisi käytetty aikoinaan liikaa.

Käyttäjän TiinaMariaSandberg kuva
Tiina Sandberg

Minusta ydinvoimaa kestävämpää on hankkia liikkumavaraa energiaa säästämällä. Ydinvoima aiheuttaa ympäristölle ongelmia Suomen rajojen ulkopuolella. Säästetty energia ei missään.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Energian säästö on tärkeää. Pelkään, että se ei riitä. Sähkön tarve kasvaa yhtäällä ja vähenee toisaalla. Jos fossiilisista halutaan luopua, tarvitaan molemmat, energian säästö ja ydinvoima plus tietenkin uusiutuvat.

Toimituksen poiminnat